- Webinaari järjestettiin 12.5.2025.
- Katso webinaarin tallenteet sekä kysymykset ja vastaukset alla.
Webinaarin ohjelma
- Sata vuotta kasvien terveydeksi: Suomen ensimmäinen kasvinsuojelulaki julkaistiin vuonna 1925 – tärkeimmät tapahtumat vuosien varrelta
- Miten jokainen voi toimia kasvinterveyden hyväksi kotipuutarhassa
- Puutarhaliiton puheenvuoro: Ilmastoviisas ja monipuolinen puutarha
- Puutarhaharrastajien puheenvuoroja
- Kasvinterveyden somekampanja
Tapahtuman tallenteet
Kysymykset ja vastaukset
2020-luvulla koloradonkuoriaistilanne on ollut melko rauhallinen. Vuonna 2021 löydettiin kaksi esiintymää ja 2024 neljä esiintymää.
Voimassa olevia peruna-ankeroisen torjuntapäätöksiä on tällä hetkellä noin kahdellasadalla perunaviljelmillä.
Karanteenituhoojien torjunnasta koituu kustannuksia valtiolle ja ammattimaisille toimijoille sekä kunnille ja kaupungeille. Valtio korvaa metsänomistajille karanteenituhoojien hävittämiseksi määrätyistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja vahingot. Valtio voi tietyin edellytyksin maksaa korvausta myös ammattimaisessa kasvintuotannossa. Valtio maksaa kotipuutarhoissa tehtävät toimenpiteet, esim. jos puita joudutaan kaatamaan. Hävitettyjen kasvien arvoa kotipuutarhoissa, puistoissa tms. valtio ei korvaa.
Sukkulamato Phasmarhabditis californica torjuu erilaisia etana- ja kotilolajeja. Sitä on saatavilla tällä hetkellä ainakin ammattimaiseen viljelyyn. Toistaiseksi ei ole ostettavissa kotipuutarhaan tarkoitettua valmistetta.
Provanto Torjuntapuikko on Kemidigin eli kasvinsuojeluainerekisterin mukaan tarkoitettu kirvojen ja jauhiaisten torjuntaan. Vihannespunkkien torjuntaan on myynnissä useita kasvinsuojeluaineita. Tietoa niistä voi hakea Kemidigistä tai tiedustella puutarhamyymälöistä. Myös petopunkkeja myydään kuluttajille, mutta niiden käytössä haasteena on kuiva huoneilma. Jo huonekasvien säännöllinen suihkuttaminen ja pyyhkiminen vedellä auttaa tuholaisten hallinnassa. Ohjeita huonekasvien hoitoon löytyy esimerkiksi Marttojen verkkosivuilta.
Mäntysuopa ei ole sallittu aine kasvintuhoojien torjuntaan. Myös niin sanotuista perusaineista on Tukesin sivuilla sallittujen aineiden lista, joka koskee myös käyttöä kotipuutarhoissa.
Kilpailua voi aina esiintyä kantojen välillä. Euroopassa käytetyistä biologisista torjuntaeliöistä on kuitenkin pitkä kokemus, eikä merkittäviä haittavaikutuksia ole raportoitu. Lajeista on olemassa niin kutsuttu EPPO:n positiivilista (standardi PM 6/3). Jotta tälle listalle pääsee, lajista tulee olla kokemus vähintään viidestä EPPO:n jäsenmaasta viiden vuoden ajan ilman haittavaikutuksia. Jos kriteerit eivät täyty, laji poistetaan standardista. Biologisten torjuntaeliöiden käytössä tulee aina noudattaa valmistajan käyttöohjeita.
Viherympäristöliitolla sekä Kasvinsuojeluseuralla on kasvintuhoojaoppaita, jotka sopivat myös kotipuutarhureille.
Ruokavirasto tarjoaa tietoa kasvinterveyslainsäädännössä säädellyistä karanteeni- ja laatutuhoojista ja esim. kasvien tuontiin liittyvistä vaatimuksista. Esimerkiksi Martat jakavat tietoa kotipuutarhan kasvinsuojelusta.
Luke eli Luonnonvarakeskus on tutkimuslaitos, joka tutkii muun muassa kasvinterveyteen liittyviä aiheita.
Lajimääritys riippuu tuhoojasta, ja hintoja kannattaa tiedustella suoraan kasvintuhoojalaboratoriosta. Yhteystiedot löytyvät kasvintuhoojien tunnistuspalvelun esitteestä.
Perunapellolla ja kotipuutarhassa kannattaa aina käyttää sertifioitua eli virallisesti tarkastettua siemenperunaa. Myös omaa siementä voi lisätä, mutta peruna on hyvin herkkä kaikille taudeille ja tuholaisille, joten niiden määrä kasvaa nopeasti parissa vuodessa. Sertifioidusta siemenperunasta tarkastetaan kasvustosta ja tutkitaan laboratorioanalyysein useita haitallisia kasvitauteja ja tuholaisia.
Lue lisää Ruokaviraston verkkosivuilta: